Arktinen vaahtera

ARKTINEN VAAHTERA on sukujuuriltaan kanadalais-suomalainen erakko ja ajattelija, jolla tiedetään olevan noin kolmentoista seuraajan kommuuni jossain päin Lappia. Kukaan ei tiedä Arktiseksi Vaahteraksi itseään nimittävän miehen todellista nimeä, mutta koska tämän sanotaan usein vajoavan ajatuksiinsa, ikään kuin jäätyvän kesken keskustelun, on varsinkin pohjoismurteisiin vakiintunut ajatuksen katkeamista tarkoittava ilmaus, "kasvoin arktiseksi vaahteraksi”.

Yöhiipiäiset

YÖHIIPIÄISET ovat pimeissä, pienissä paikoissa viihtyviä karvaisia olentoja, joita asuu sekä luonnossa että ihmiskodeissa. Ne pesivät mielellään lämpimässä vaatekaapeissa ja sängyissä, ja laskevat poikasensa turvallisen muotoisiin sukkiin. Yöhiipiäiset ovat pitkäjalkaisia, mutta lyhytkätisiä kuin karvaiset tyrannosaurukset, ja käyttävät koipiaan hyppimällä liikkumiseen. Niiden suuret silmät ja korvat takaavat että ne huomaavat kaiken mahdollisen uhan ajoissa ja pääsevä puolustautumaan pikkuriikkisillä myrkyllisillä hampaillaan. Niiden pettymykseksi, myrkky ei tosin aiheuta ihmisissä kuin ärsyttävää kutinaa.

Orvokkisyndrooma

ORVOKKISYNDROOMA, sosiaalinen pelkotila, josta kärsivä henkilö pyrkii välttämään kaikenlaista ihmiskontaktia. Diagnosoitu yksilö viihtyy tyypillisimmin kosteissa ja varjoisissa paikoissa, kuten huonosti valaistuissa hometaloissa. Yhteyttä kasvitieteilijävanhempien ja taudin ilmenemisen välillä ei ole selkeästi osoitettu (kts. kuitenkin Vihriälä), eikä sitä tule myöskään sekoittaa narsissismiin. 

Mangustiini

MANGUSTIINI, suomen kieltä muistuttava äkkiväärien ja maanantaisten käyttämä kieli. Nimensä se on saanut siitä, että puhutun kielen sanaston lisäksi siihen kuuluu nonverbaali elejärjestelmä, joka muistuttaa suuresti mangustien reviirikäytökseen liittyviä eleitä.

Taistelukritisoiminen

TAISTELUKRITISOIMINEN, kilpakritisoimisesta kehittynyt katujengien suosima joukkuelaji. Säännöt ovat samat kuin yksilömuotoisessa kilpailukritisoimisessa, mutta jokainen kierros päättyy joukkotappeluun, josta voittanut joukkue voi saada maksimissaan 10 lisäpistettä.

Kilpakritisoiminen

KILPAKRITISOIMINEN, maanantaisten kansalIislaji, jossa vuorotellen kilpaillaan siitä, kuka ilmentää maailmavihaansa parhaiten kritisoimalla annettua aihetta. Pisteytettäviä alueita ovat: sarkastisuus, vähättely ja tunnelman latistamisessa onnistuminen.

Universaalihilavitkutin

UNIVERSAALIHILAVITKUTIN, äkkivääräläiskeksijä Uljas Vilperi Mielosen monitoimikeksintö kaikkiin tilanteisiin. Ei toimi. Laite on esimerkki paskasta ideasta.

Paska idea

PASKA IDEA Aivoista singahtava hermoimpulssi, joka muuttuu välittömästi toiminnaksi. Paskan idean seuraukset ovat lähes aina katastrofaaliset.

Päinpersettä -peikko

PÄINPERSETTÄ –PEIKKO, mustanruskea, vikkelästi kipittävä karvainen olento, joka jättää jälkeensä täyden kaaoksen. Imee ilmasta kärsällään kaikki kauhuskenaariot ja saapuu toteuttamaan ne. Tilanteet tulevat todeksi vatsassa olevan tv-ruudun kautta, päinpersettä-peikko on nimittäin katkeroitunut teletappi.

Maanantaiset

MAANANTAISET, ihmislaji, joka asuttaa pääosin Maanisten Mangustien Tasankokaupunkia, mutta jota tavataan myös kaikissa maailman ihmispopulaatioissa. Maanantaisen selkeimmin erottuva piirre on päivästä riippumatta ympäristöön huokuva nk. maanantaimielentila. Merkkejä siitä ovat esimerkiksi välinpitämätön perusilme, passiivisagressiivinen käytös, tilanteeseen sopimattomat kyyniset huomautukset, sekä vittuilu, josta näkyy vuosien harjoittelu.

Vesiheinä

VESIHEINÄ on vaaleanvihreä kosteikkoja suosiva kasvi. Epäonnistunutkin hortonomi saa vesiheinän kasvamaan moitteettomasti, eikä tehokkainkaan myrkky lannista kukintaa.

Valaistuksen metsä

Valaistuksen metsä Nimestään huolimatta, metsä on vaarallinen paikka. Jos vietät yli kaksitoista tuntia sen puhtaan valkoisten polkujen ja kukkien, sekä värikkäiden jokien keskellä, kultakutristen haapojen hunajaiset kuiskeet syöttävät aivoihisi sekavia näkyjä tulevaisuudesta. Yli tunnin altistuminen näyille takaa aivokuoleman näkyjen sulattaessa mielen silmäkuopista ulos hohtavana pastellivärisenä nesteenä.

Klukklukpulps

KLUKKLUKPULPS, takahikiäläisten äidinkieli. Klukklukpulpsin kirjoittaminen on haastavaa, sillä vokaaleista käytössä on vain i ja u.

Emuvuori

EMUVUORI, takahikiäläisten asuinpaikka syyskuusta 1400 eaa. Vuori muistuttaa emun päätä ja sijaitsee Patujärven eteläpuolella. Kasvillisuus vuorella koostuu enimmäkseen vesiheinästä.

Ranta-Sulevi Jo Kolmannessa Polvessa

RANTA-SULEVI JO KOLMANNESSA POLVESSA, takahikiäläisten Kylän viisain, syntymävuosi epävarma. Keskittyy vapaa-ajallaan varvaskärsäkkäiden tutkimiseen sekä uusien keksintöjen kehittelyyn. Tunnetaan klukklukpulpsin kielen edistäjänä. 

Ajatustentallennin

AJATUSTENTALLENNIN Ranta-Sulevin ensimmäinen keksintö jo vuodelta 1326 eaa. Laite, joka tallentaa käyttäjän ajatukset myöhemmin katsottavaksi. 

Nuijanukutin

NUIJANUKUTIN, Perä-Inarin tuholaishylkeen kylkiluusta valmistettu nuija, jota on uitettu eltaantuneessa hylkeenrasvassa ennen käyttämistä. Nuijanukutinta käytetään hiljentämään ne takahikiäläiset, jotka meluavat heimon kokouksissa. 

Verbaalinen ummetus

VERBAALINEN UMMETUS Se, kun mitään ei vain tule ulos. Verbaalisella ummetuksella (lat. pääompi tyhjäpi) tarkoitetaan hidastunutta ajatuksenjuoksua. Se altistaa mykistymiselle ja luovuuden laskulle. Usein verbaalinen ummetus johtuu inspiraation yhtäkkisestä vajaudesta. Sen kesto vaihtelee henkilöittäin. Hoitona voidaan turvautua siihen, että tekee jotain.

Bensalenkkari

BENSALENKKARI Henkilö, joka on seksuaalisesti suuntautunut autoihin.

Ilmajoki

ILMAJOKI, 12 000 asukkaan junttikunta. Ainoa kunta, jossa traktorien määrä on luultavasti suurempi kuin väkiluku.

Kurikka

KURIKKA, 15 000 asukkaan kaupunki. Kutsutaan myös bensalenkkarien luvattuna maana.

Kylärinki

KYLÄRINKI, kulttuurikierros nuorten makuun. Parhaimmillaan siihen kuuluu nettiautosta ostettu mersu, 90-luvun hittimusiikkia, sekä energiajuoma.

Miestitin

MIESTITINtintin, viemiehesimuuallekkintien. Win win for the ladies.

Maitohorsma

MAITOHORSMA se rentun ruusu, rentun ruusu on Sen poimin tuolta maantienojasta (Irwin Goodman-Rentun ruusu).

Veitaru

VEITARU, mölöpöttien kansalaiseepos. Juoneltaan Veitaru on kovin samanlainen kuin Ruma ankanpoikanen. Mölöpötit ovat liian tyhmiä keksiäkseen omia tarinoita.

Satu-ukkomonistuskone

SATU-UKKOMONISTUSKONE, satu-ukkoja pikkukivaan enemmän useammille.

Kaalimadon ja punanaamion fuusio

KAALIMADON JA PUNANAAMION FUUSIO, liikeyritys, joka myy pikkukivaa hauskalla twistillä.

Olifantti

OLIFANTTI on lainattu, pöllitty tai plagioitu - kuten kukin itse haluaa sanoa - olento Taru Sormusten Herrasta.

Hermeliini-kani

HERMELIINI-KANI, kanien versio hobiteista. Loikkii neljällä jalalla. Korvat ovat näyttävämmät kuin normihobitilla.

Kauneusleikkaus

KAUNEUSLEIKKAUS on keittiöveitsellä suoritettava kirurginen toimenpide sysirumille.

Multi-instrumentalisti jne.

MULTI-INSTRUMENTALISTI -LAULAJA -NÄYTTELIJÄ -OHJAAJA -KÄSIKIRJOITTAJA -TUOTTAJA -KIRJAILIJA -MAALARI -KUVANVEISTÄJÄ -TANSSIJA -KOREOGRAFI, monilahjakkuus jokaisella osa-alueella.

Rautapannu

RAUTAPANNU on vuosi, joka sijoittuu vuosien Puukeihäs ja Kuparilusikka väliin. Muistetaan historiallisena ajanjaksona, koska teikäläisten ja meikäläisten verinen sota alkoi silloin.

Teikäläinen

TEIKÄLÄINEN Teikäläiset kuvittelevat aina olevansa parempia kuin meikäläiset, joille he ovat kaukaista sukua. Rajakiista on jatkunut meikäläisten kanssa nyrkein ja nuijin jo vuodesta Rautapannu asti.

Isoääninen

ISOÄÄNINEN Eduskunnan täysistunnossa vallitsee järjestys vain hetken aikaa. Puhe kääntyy Brysseliin ja Soini huutaa: ei! Mikä tahansa asia onkaan kysymyksessä, vastustus on tärkeintä. Juntit huutavat kilpaa ei. Puhemies putoaa korokkeeltaan, lyö päänsä pöydänkulmaan ja menettää tajuntansa. Perusjuntit ottavat vallan. He heittävät ulos kaikki hienohampaat, julistautuvat elukoiksi ja miinoittavat Eduskuntatalon sisäänkäynnit.

Reipassirkkelikataja

REIPASSIRKKELIKATAJA on hyötykasvi, joka on tarkoitettu ainoastaan ammattilaisille. Puutarhurin pikkuapuri saattaa olla hankala ja oikukas koulutettava. Sahoilla ne ovat töissä ilman päiväpalkkaa ja kuolevat usein kuivuuteen.

Tuppukylä

TUPPUKYLÄ on nimestään huolimatta eksoottinen paikka ja sen luonto on monipuolisempaa kuin missään muualla maailmassa. Teikäläiset ja meikäläiset käyvät jatkuvasti kiistaa Tuppukylän herruudesta. Raja on vedetty kylän halki, missä nyrkit ja nuijat heiluvat verisesti eivätkä osapuolet ole halukkaita solmimaan rauhansopimusta. Heidän esi-isänsä ovat sotineet jo vuodesta Rautapannu asti.

Sotarintaman kahina ei kuitenkaan kantaudu Tuppukylän pieneen idylliseen sivukylään Takaperätuppukulmakäyräkujamutkaan, jossa myyttiseen maineeseen ja suosioon ovat nousseet omasta mielestään komeat nuoret junttipojat: Homppeli ja Tomppeli. Menestys multi-instrumentalisti–laulaja–näyttelijä–ohjaaja–käsikirjoittaja–tuottaja–kirjailija–maalari–kuvanveistäjä–tanssija–koreografina ei ole silti tuonut heille isoa läpimurtoa muualla kuin kotiseudulla. Niinpä heidän unelmansa maailmantähteydestä Hollywoodissa on vielä haaveilemisen tasolla.

Siksi Homppelin ja Tomppelin pitää jatkaa päivätöitään puutarhureina. Reipassirkkelikataja on heidän korvaamaton apulaisensa, vaikka sen koulutus ei olekaan mennyt aivan nappiin. Sen takia Homppelilta puuttuu muutama sormi, varvas ja korva, kun taas Tomppelilla ei ole hiuksia, toista silmää, jalkaa ja maksaa.

He yrittävät rahoittaa kauneusleikkaukset ennen maailmantähteyttä, joten he salakuljettavat kovalla hinnalla hommeliinifantteja – hermeliini-kanin ja olifantin risteytyksiä – sotaratsuiksi teikäläisille ja meikäläisille. Niiden salakuljettaminen ei ainakaan edesauta lopettamaan sotaa. Siispä sivukylän vanhimmat ovat perustaneet Kaalimadon ja Punanaamion fuusion, joka myy satu-ukkomonistuskoneita pikkukivaan. Niillä yritetään kääntää teikäläisten ja meikäläisten ajatukset uusille raiteille sodasta. Tuotteen myynti on kasvanut, mutta muutosta vallitsevaan tilanteeseen ei ole tapahtunut.

Satu-ukko

SATU-UKKO, pikkutuhmaa pikkujouluun.

666

666, kuperkeikan puolivälissä oleva 999.  

Savonmurre

SAVONMURRE, ka, mitteepä tuumailet, no mitteepä tässä. Elähä mittääh. Tarinata tulloo niin että heikompata hirvittäs että istuhhan tok persiilles ettei ilima pillaannu. Vua vastuu jiäp sitten kuulijalle. 

Kansainväliset keksintöpäivät

KANSAINVÄLISET KEKSINTÖPÄIVÄT, jokavuotinen tapahtuma, joka kerää yhteen kaikenmoiset kummallisten keksintöjen keksijät. Seuraavan vuoden järjestäjämaa arvotaan keksintöpäivien loppuhuipennuksena. 

Palkanmaksupäivä

PALKANMAKSUPÄIVÄ, känniläisten joka kuun viimeinen päivä, jolloin potut maksetaan pottuina ja tilit tasataan saunan takana, jos siellä vain on tilaa.

Tyhmähiiri

TYHMÄHIIRI on latvialainen perinneruoka, joka valmistetaan räpsyyn jääneiden tiinenä olevien naarashiirien syntymättömistä hiirenpoikasista. Poikaset kaavitaan kohdusta, sikiöpussi puhkaistaan ja neste kerätään talteen. Poikaset lasketaan kiehuvaan veteen ja niitä keitetään seitsemän minuuttia. Poikaset nostetaan kuivumaan leivinpaperille ja ne maustetaan mausteseoksella, joka valmistetaan sikiöpussin lapsiveteen. Kuivuttuaan poikaset naulataan hiirilautaan ja niiden annetaan rapeutua viikon ajan. 

Savonulpukka

SAVONULPUKKA, Ylä- Savossa esiintyvä rauhoitettu kasvi. Viihtyäkseen vaatii leveällä savon murteella viännettyjä jonniijoutavia sutkauksia, joita viljelevät eritoten savolaisvanhukset.

Änkytyksen katkaisin

ÄNKYTYKSEN KATKAISIN, palkattu seuraaja, joka havaittuaan seurattavassaan merkittävää änkytystä on velvoitettu katkaisemaan änkyttäjän puheen läpsäyttämällä tätä napakasti selkään. Jos puhe läpsäytyksen jälkeen edelleen takkuaa, on seuraajalla valta tirvaista änkyttäjästä taju Peikon perseeseen. 

Kaiku-Kaiku

KAIKU-KAIKU, pieni kaupunki Joutavuuksien järven rannalla. Tunnetaan sovittelevista ja rauhanomaisista kaupunkilaisistaan. 

Joutavuuksien järvi

JOUTAVUUKSIEN JÄRVI, maailman kuudenneksi pienin järvi. Maailman kuudenneksi syvin järvi. Maailman kuudenneksi joutavin järvi. 

Peikon perse

PEIKON PERSE, metsä Kännilän kylän ympärillä.

Saunatonttu

SAUNATONTTU, joulutontun serkku ja puutarhatontun pikkuserkku. Asuu saunan lauteiden alla. Pidetään hyvällä tuulella kantamalla saunalle saunan päätteeksi korillinen kaljaa.

Kännilän kylä

KÄNNILÄN KYLÄ sijaitsee Peikon perseen pimeimmässä kolkassa, tarkemmin sanoen siellä minne aurinko ei paista. Kyläläisiä on totuttu kutsumaan känniläisiksi, ei pelkästään kylän nimen mukaan vaan myöskin siksi, koska tavatessa he ovat kuitenkin kännissä ja silloin he ovat ääliöitä.

Kännilän kylän virallinen kansalliskukka on Savonulpukka. Aikoja sitten yksi känniläinen känniääliö riiasi Savon maalla ja sai rukkasten lisäksi kotiin tuomisiksi Savonulpukan siemenen sekä harmittoman, mutta sitäkin kiusallisemman tartunnan puheeseensa: Savon murteen.

Känniläisten suurinta herkkua on Tyhmähiiri. Tämän Latvialaisen perinneherkun reseptin muuan känniläinen kähvelsi ollessaan Latviassa Kansainvälisillä keksintöpäivillä. Suurin saavutus känniläisten monenkirjavassa historiassa onkin keksintö, Änkytyksen katkaisin.

Känniläisten suurin riesa ovat Saunatontut. Känniläisten ja Saunatonttujen välistä herrasmiessopimusta on yritetty repiä kahtia jokaisen kuun viimeisellä viikolla, viikkoa ennen palkanmaksupäivää. Sillä känniläisten rahat on visusti talletettu pitkäripaisen puodin kassoihin, ja velaksi ei myydä. Silloin sauna ei lämpiä ja kaljanhimoiset Saunatontut yrittävät kähveltää tuvista ja piilopaikoista känniläisten viimeisetkin viina lirut. Sovittelijaksi saapuu usein Kaiku-Kaiku kaupunkilainen soutaen Joutavuuksien järven yli. Kaupunkilainen tuo tullessaan korillisen kaljaa sekä litroittain pontikkaa. Pantiksi hän saa saunan avaimen. 

Hevosenraatohieronta

HEVOSENRAATOHIERONTA on keskeinen osa suomalaista perinnelääketiedettä. Suuntaus sai alkunsa Suomessa sotien aikana, kun hevosen lihasta valmistettuun makkaraan erikoistunut lihamestari ja hevoskuiskaaja Tenho Miettinen halusi antaa hevosille mahdollisuuden jatkaa elämäänsä sotapalveluksen jälkeen. Hän uskoi, että hevosissa säilyi muutaman päivän kuoleman jälkeen parantavaa energiaa, joka voitiin siirtää jollain tavoin vahingoittuneeseen ihmiseen hieromalla tätä raadon osilla. Häntää ja kavioita hän piti erityisen voimakkaina. 

Suuntauksen koettua uuden heräämisen 2000-luvulla, sen sisällä on myös ihmisiä, jotka uskovat, että hevosenraatoa hierova ihminen saavuttaa korkeamman tietoisuuden tilan. Uskomus on erityisen suosittu runoilijoiden keskuudessa, jotka saapuvat pitkienkin matkojen takaa hieromaan hevosenraatoja saadakseen yhteyden sisäiseen runoratsuunsa. Sekä hierottavien hevostenraatojen tarjoamiseen, että hevosenraatohierontojen suorittamiseen tarvitaan hevosenraatohierojan suojattu ammattinimike. Alan tunnetuin toimija tällä hetkellä Tenho Miettisen tyttärentytär Mailis Miettinen Isossa-Kyrössä.

Takahikiäläiset

TAKAHIKIÄLÄISET, Suomen alkuperäiskansa. Takahikiäläisten ominaispiirteisiin kuuluivat luonnottoman suuret varpaat sekä luolamiesmäinen kävely. Takahikiän kieli klukklukpulps on luonut pohjan nykyiselle koltansaamelle. 

Perä-Inarin Tuholaishylje

PERÄ-INARIN TUHOLAISHYLJE, takahikiäläisten elinehto. Perä-Inarin tuholaishylje saattaa painaa täysikasvuisena jopa 200 000 kiloa. Lajia havaitaan nykyisin Eteläisellä jäämerellä sekä Karibianmerellä.  

Takahikiä

TAKAHIKIÄ Takahikiäläisten arki oli aina hyvin yksinkertaista ja kaavamaista. Syyskuussa 1400 eaa. kylän ihmisten ainoana elinkeinona olevat Perä-Inarin tuholaishylkeet olivat nostaneet valtavia aaltoja rantaan niiden uidessa kohti Eteläistä jäämerta.

Hylkeennahalla vuoratut kyhäelmät eivät pitäneet vettä ja kyläläiset päättivät lähteä vaeltamaan kohti Emuvuorta päästäkseen rakentamaan uutta kyläkeskusta suojaan aalloilta. Kylän viisain, Ranta-Sulevi Jo Kolmannessa Polvessa, vastusti vanhan kylän hylkäämistä. Kyläläiset vaipuivat epätoivoon, sillä jos Ranta-Sulevi päättäisi jättäytyä matkasta, olisivat he täysin neuvottomia. Kylän viisain oli sentään keksinyt lukuisia keksintöjä parantamaan arkielämää, kuten nuijanukuttimen sekä ajatustentallentimen.

Ranta-Sulevi Jo Kolmannessa Polvessa kuitenkin lopulta suostui lähtemään matkaan ja kyläläiset pääsivät turvallisesti Emuvuoren laelle. Kyläläisten tutkittua maastoa, he huomasivat sen koostuvan pääasiassa vesiheinästä ja samalla takahikiäläisten korviin kaikui jatkuva varvaskärsäkkäiden ujellus. He näkivät nälkää pitkän vaelluksen jälkeen, eikä ruokaa ollut Perä-Inarin tuholaishylkeiden uidessa kaukana Jäämerellä.

Epätoivon hetkellä Ranta-Sulevi otti esiin alkeellisella peräkärryllä mukana vetämänsä Takahikiän Tarut ja Muuta Mukavaa. Kertomus miehestä, joka istuu nelijalkaisen hännällisen olennon päällä, kiinnitti Kylän viisaimman huomion. Kuuluvalla klukklukpulpsilla hän esitti muille kyläläisille ehdotuksen ottaa kaikki varvaskärsäkkäät kiinni.      

Myöhemmin, kolmen päivän kuluttua, oli osa varvaskärsäkkäistä käytetty ravinnoksi, mutta jäljellä olevia kärsäkkäitä hyödynnettiin uudella tavalla. Ranta-Sulevi Jo Kolmannessa Polvessa kehotti kaikkia nousemaan kärsäkkäänsä selkään ja ottamaan tukevan otteen sen kärsästä. Tämän pohjalta syntyi takahikiäläisten kansallislaji kärsäkäsratsastus.

Takahikiän tarut ja muuta mukavaa (TTMM)

TAKAHIKIÄN TARUT JA MUUTA MUKAVAA (TTMM), takahikiäläisten kansalliseepos. Koostuu pääosin opettavaisista tarinoista klukklukpulpsin kielellä. Teos painaa 67,2 kiloa, jonka vuoksi TTMM:n lisävarusteisiin kuuluu kuljetusperäkärry.

Joka takahikiäläisen omistama TTMM kertoi maailmasta, jollaisesta ei ollut aiemmin kuultu. Maailma, jossa ihmiset käyttivät hylkeennahan sijaan kattona tiiliä, oli kiehtova ja antoi hyviä neuvoja aina ruoanlaitosta eettisiin kysymyksiin asti. Painettu klukklukpulps oli kuitenkin tavallisille kyläläisille haastavaa luettavaa ja tieto kulki enimmäkseen suullisesti kyläläisten istuessa hylkeenkäristysillallisilla. 

Hallat

Hallat: Soturilakien sitoma talvikansan alalaji, jotka asuvat hyisissä metsissä vuorten sijaan ja puolustavat Wâschöllin rajoja ulkoisilta uhilta. Heidän ominaispiirteisiinsä kuuluu talvikansan tavoin hyvin vaalea, lähes hopeinen, tukka ja vaaleat silmät sekä sinertävä ihopigmentti. Hallat ottavat soturilakinsa ja -perinteensä hyvin tosissaan ja karkottavat tai mestaavat yhteisön jäsenet, jotka rikkovat näitä lakeja. Halloille ominaista on koristaa kasvojaan eläinten ja vihollistensa verellä taistoon ja metsälle lähtiessään hyväksi onneksi, sekä nylkeä uhrinsa ja tehdä nahasta ja turkista vaatteita. He suorittavat myös verirituaaleja ottaakseen yhteyttä tuonpuoleiseen revontulien ja uusikuun alla.

Viikatemies-kaupunki

Viikatemies-kaupunki Viikatemiehistä kertovia taruja on maailmalla paljon, mutta ehkä yksi tunnetuimmista kansantaruista on peräisin pohjoisella pallonpuoliskolla asuvilta viljelijöiltä ja kalastajilta. 

Ruskan rantakaupungissa oli erehdyksissä haudattu elonkorjuujuhlissa liikaa juonut jo 119-vuotias ylipapitar, joka herättyään kuopattaessa kaivoi tiensä takaisin juhlakansan keskuuteen ja alkoi messuta luonnottoman kovaäänisesti. Hän kiljui ammatilleen tyypillisesti kryptisissä muodoissa tarinanpalasia Maaemon sylissä sykkivästä kuolleiden kaupungista jossa huppupäiset kaapuolennot sikiävät viikatteineen ja sirppeineen. Hän loi eläviä kuvia aamukajon väreissä hohtavasta hornasta sekä tippukivi katoista roikkuvista kotelopusseista joista viikatemiehet syntyvät. 

Ylipapitar ehti messuta samaan malliin ruskalaisia puolikuuroiksi yli tunnin verran, kunnes viimein sai spontaanin sydänkohtauksen kulauttaessaan viinaa väärään kurkkuun ja kaatui takaisin avoimeen hautaansa. Nuori kuuro opettajatar oli sattumalta lukenut huulilta ja kirjoittanut kuuliaisesti ylös koko tarun aina turhia toistoja, rivoja sammalluksia ja kirosanoja myöten. 

Näin taru sai nopeasti siivet kun se laitettiin levitettäväksi kaiken kansan tietoon. Tämä kuitenkin maksoi heti seuraavana keväänä koko mantereelle tärkeän sadon ja hautasi kaiken jo 800-vuotta kestäneeseen ”ikitalveen”. Huhutaanpa vielä, että jokainen ruskalainen tätä nykyäänkin syntyy puolikuuroksi maanpäälle! Odotettavasti, kyseinen ylipapitar on tätä nykyään sekä kirottu että kunnioitettu vanha kääkkä.