Ranta-Sulevi Jo Kolmannessa Polvessa

RANTA-SULEVI JO KOLMANNESSA POLVESSA, takahikiäläisten Kylän viisain, syntymävuosi epävarma. Keskittyy vapaa-ajallaan varvaskärsäkkäiden tutkimiseen sekä uusien keksintöjen kehittelyyn. Tunnetaan klukklukpulpsin kielen edistäjänä. 

Ajatustentallennin

AJATUSTENTALLENNIN Ranta-Sulevin ensimmäinen keksintö jo vuodelta 1326 eaa. Laite, joka tallentaa käyttäjän ajatukset myöhemmin katsottavaksi. 

Takahikiä

TAKAHIKIÄ Takahikiäläisten arki oli aina hyvin yksinkertaista ja kaavamaista. Syyskuussa 1400 eaa. kylän ihmisten ainoana elinkeinona olevat Perä-Inarin tuholaishylkeet olivat nostaneet valtavia aaltoja rantaan niiden uidessa kohti Eteläistä jäämerta.

Hylkeennahalla vuoratut kyhäelmät eivät pitäneet vettä ja kyläläiset päättivät lähteä vaeltamaan kohti Emuvuorta päästäkseen rakentamaan uutta kyläkeskusta suojaan aalloilta. Kylän viisain, Ranta-Sulevi Jo Kolmannessa Polvessa, vastusti vanhan kylän hylkäämistä. Kyläläiset vaipuivat epätoivoon, sillä jos Ranta-Sulevi päättäisi jättäytyä matkasta, olisivat he täysin neuvottomia. Kylän viisain oli sentään keksinyt lukuisia keksintöjä parantamaan arkielämää, kuten nuijanukuttimen sekä ajatustentallentimen.

Ranta-Sulevi Jo Kolmannessa Polvessa kuitenkin lopulta suostui lähtemään matkaan ja kyläläiset pääsivät turvallisesti Emuvuoren laelle. Kyläläisten tutkittua maastoa, he huomasivat sen koostuvan pääasiassa vesiheinästä ja samalla takahikiäläisten korviin kaikui jatkuva varvaskärsäkkäiden ujellus. He näkivät nälkää pitkän vaelluksen jälkeen, eikä ruokaa ollut Perä-Inarin tuholaishylkeiden uidessa kaukana Jäämerellä.

Epätoivon hetkellä Ranta-Sulevi otti esiin alkeellisella peräkärryllä mukana vetämänsä Takahikiän Tarut ja Muuta Mukavaa. Kertomus miehestä, joka istuu nelijalkaisen hännällisen olennon päällä, kiinnitti Kylän viisaimman huomion. Kuuluvalla klukklukpulpsilla hän esitti muille kyläläisille ehdotuksen ottaa kaikki varvaskärsäkkäät kiinni.      

Myöhemmin, kolmen päivän kuluttua, oli osa varvaskärsäkkäistä käytetty ravinnoksi, mutta jäljellä olevia kärsäkkäitä hyödynnettiin uudella tavalla. Ranta-Sulevi Jo Kolmannessa Polvessa kehotti kaikkia nousemaan kärsäkkäänsä selkään ja ottamaan tukevan otteen sen kärsästä. Tämän pohjalta syntyi takahikiäläisten kansallislaji kärsäkäsratsastus.