Ponijuoma

PONIJUOMA, vaaleanpunaista lientä, jota nauttimalla voi saavuttaa monen tytön tavoitteleman poninkaltaisen ulkomuodon. Usein lopputulos muistuttaa juuri My Little Ponya. Ulkomuodosta huolimatta ihmisen sisäinen ajatusmaailma ei muutu. Kaviot ovat yleensä epäkäytännölliset.

Pienkolmiot

PIENKOLMIOT ovat eliöitä, jotka yrittävät tietoisesti jäljitellä esikuviaan pieneliöitä. Harjoittavat friikkiasteista fanittamista ja identiteettivarkauksia.

Keltamulta

KELTAMULTA on päivisin ruskeaa, mutta muuttuu öisin kirkkaan keltaiseksi. Voidaan käyttää ravintona. Sisältää runsaasti vitamiineja.

Lumiainen

LUMIAINEN on ötököiden kirjoon kuuluva luontokappale, joka muistuttaa niin paljon lumihiutaletta, että talvisin sitä on mahdoton löytää. Syntynyt vuonna 1972, kun lumihiutaleet lisääntyivät ensimmäistä kertaa. Lisääntymisessä tapahtui mutaatio, jonka seurauksena Lumiaiselle kehittyi aivot ja tunteet.

Pörrö-Anselmi

PÖRRÖ-ANSELMI on pallon muotoinen otus, joka on kauttaaltaan pörröisen karvan peitossa. Käyttää ravintonaan nöyhtää ja asustaa hatussa.

Lohikäärmepuut

LOHIKÄÄRMEPUUT ovat lohikäärmeitä, jotka naamioituvat päivisin puiksi etteivät ihmiset huomaisi niitä. Kun hämärä laskeutuu, ne rentouttavat jähmettyneet vartalonsa ja lähtevät lentoon. Ne liitävät saman muotoisissa muodostelmissa, kuin muuttolinnut, määränpää ei kuitenkaan ole Etelä. Ne lentävät suuntaan, jolla ei ole nimeä. Liitävät joka ilta samaan aikaan Yötimanttijärvelle huuhtomaan palaneita ja pölyisiä vartalojaan, jotka ovat saaneet kitua auringossa aamusta asti. Pienet lohikäärmepuut tulevat auringossa niin kipeiksi, että itku on lähellä, mutta lauman vanhimmat ovat tehneet selväksi, että nähdyksi tuleminen koituisi kuolemaksi. Iltaisin Yötimanttijärvellä kipu kuitenkin katoaa. Järven vesi on niin virkistävää, että se ikäänkuin loihtii uuden nahan palaneen päälle. Vesi myös maistuu paremmalle kuin tuhat lehmäpirtelöä. Se on lohikäärmepuiden ainoa ravinnonlähde, mutta on jo itsessään niin monipuolista, että muuta ei tarvita.

Korvennusheinä

KORVENNUSHEINÄ. Kuvittele pelto, jolle et voi astua. Et voi sillä ihosi palaa olemattomiin ja veresi kiehuu pois. Tämä on korvennusheinän vaikutus. Eikä kyse ole niinkään, että se tapahtuisi fyysisessä maailmassa vaan pääsi sisällä, sillä korvennusheinä paljastaa mielesi salat, ja kukaan ei ole katumusta vailla. Tämä pirullinen kasvi myös moninkertaistaa, vääristää ja ajaa vainoharhaan tunteet, mielipiteet ja ajatukset. Hallusinaatio on välitön. Ei  se silti tappavaa ole. Korvennusheinä puolustaa kyvyllään lajikumppaneitaan sillä kosketus tappaa itse kasvin. Siksi tuska loppuu koskettajassa yhtä nopeasti kuin alkaakin. Puolustuskeino kuluttaa kasvin voiman nopeasti loppuun ja heinä kuihtuu, mutta eipä kovin moni pellonreunaa pitemmälle yritäkään.

Pimeäloukko

PIMEÄLOUKKO. Puu, joka kasvattaa oksansa maahan asti ja juurruttaa ne sinne saaden näin aikaan runkonsa ympärille ajan kuluessa täysin umpinaisen rinkelin muotoisen tilan.

Lentolumme

LENTOLUMME. Ainoa kasvi, joka pystyy kasvamaan kauniinveden kanssa samassa paikassa. Kelluu auringonenergialla hiukan veden yläpuolella. Tarvitsee  vain yhden ohuen juuren pohjaan ankkuroitumista varten. Yleensä varsin kitukasvuinen ja kukat ovat läpikuulatavan valkoisia.

Kaunisvesi

KAUNISVESI. Levälaji, joka muuttaa veden kirkkaaksi oli se miten mutaista tahansa. Heijastaa auringon valoa niin voimakkaasti, että vesi häikäisee silmiä aurinkoisina päivinä. Mistä johtuen vedet, joissa kaunisvesi kasvaa, ovat muuten täysin vailla elämää. Levä aiheuttaa poikkeuksetta muiden kasvien häviämisen vedestä, sillä se poistaa valonsaannin pinnan alta. Kasvien mukana häviävät kalatkin sekä muut eläimet. Kaunisvesi ei ole myrkyllinen, mutta sen leviäminen aiheuttaa paljon ongelmia.

Elämänhallinta

ELÄMÄN HALLINTA, parhaimillaan oman itsen kasaamista ja kulkemista kohti hyvinvointia. Elämä on kuin palapeli, jo yhden palan meneminen väärin päin voi sekoittaa kaiken, jos vaikka haluaisit päästä johonkin tiettyyn tavoitteeseen. Omalla asennoitumisellasi on suuri merkitys siinä, miten elämäsi sujuu opiskelun, työn, vapaa-ajan ja ihmissuhteiden pyörityksessä. Joskus voitkin pysähtyä pohtimaan elämänasennettasi ja sitä, mikä elämässä on sinulle tärkeintä. On tärkeää, että opit erottamaan omat tarpeesi ja toiveesi muiden vaatimuksista.

Yrttispuu

YRTTISPUULLE on tunnusomaista, ettei se osaa antaa periksi. Periksi antaminen on kuin lamauttava voima, joka tuhoaa kasvumahdollisuudet useiksi vuosiksi. Yrttipuun tuottamat hedelmät ovat sellaisia, joita jokainen haluaa lisää saatuaan murusenkin. Kansan suussa nämä on nimetty yrttisiksi. Puun juurelle on ajansaatossa kehittynyt tunnistin, joka viestii puulle, milloin on aika tuottaa lisää satoa. Tunnistimen avulla puu on saanut tietää, että sen sato on suosittu ja se on antanut lajille lisäpuhtia kasvaa entistä vahvemmaksi, ja antaa itselleen tullutta voimaa myös muiden käytettäväksi. Kansan auttaminen on sille elämäntehtävä. Vuosien varrella se on saanut enemmän elintilaa. Jokainen tahtoo positiivisuutta levittävän puun itselleen.

Unelmatoukka

UNELMATOUKKA on haltijarkummi Ofelian lempiterapeutti. Unelmatoukka tunnetaan myös toiselta nimeltään sokerijuurikasneito. Unelmatoukat elävät vain 90 vuorokautta, kunnes syntyvät uudelleen haltijatarkummeiksi.

Valkopäämerikotkakoivu

VALKOPÄÄMERIKOTKAKOIVUN tykittävät lehdet ampuvat taivaalle ilotulituksia tuoksujen muodossa. Valkopäämerikotkakoivun hento varsi on pajumainen. Kalkkarokäärmemäiset kuviot tämän puulajin varressa ovat sitä varten, että kuuhullut piparijääräiskirput eivät saisi ahmimishäiriötä. Valkopäämerikotkakoivun auran väri on lämpimän ruskea kuin kaakaojuoma, jossa on liikaa kaakaojauhetta. Valkopäämerikotkakoivu kuuluu harvinaiseen "haluan tukistaa ruusuja" -sukuun, jonka lajin alkuperä on peräisin 1550-luvun Etelä-Ranskasta, läheltä Monacoa.  

Valkopäämerikotkakoivu on nykyään aika harvakseltaan levittäytynyt muualle kuin Ranskan seudulle. Valkopäämerikotkakoivun kukat ovat keväsin suloiset kuin kirsikkapuun kukat Japanissa. Ne tuoksuvat aivan ylimakealle suihkusaippualle, mutta ulkonäöllisesti  ne ovat silti mitä ihastuttavimpia.  Älä ruoki tätä puulajia, jollet halua muuttua hippiemoksi. Tämä puulaji on on rauhoitettu kaatamiselta, sillä elintilat ovat jääneet vähiin, sen joutuessa alistumaan asutuksen tieltä. Valkopäämerikotkakoivu osaa jopa laulaa siansaksaksi tuutulauluja.

Loukkauspensas

LOUKKAUSPENSAS, piikikäs sanan jokaisessa merkityksessä. Ihmissyöjä se ei sentään ole, ei näyki edes sormia, mutta sitäkin persompi se on itsetunnon ja hyvän tuleen palasille. Loukkauspensaita tapaa ympäri maapalloa, mutta toisinaan niitä on vaikea tunnistaa, sillä ne ovat äärimmäisen hyviä maastoutujia. Yksi saattaa tulla vastaan myös keskellä kaupunkia suurella aukealla, jonka luulisi olevan täynnä vain betonia ja ihmisiä. Tällöin loukkaajapensaan läsnäolon tunnistaa vain loukkaavista mukakuiskauksista, jotka on todellisuudessa sanottu tarkoituksellisen kovaan ääneen, niin että kohde varmasti kuulee. Tämä pensaslajike on kykenemätön tuntemaan huonoa omaatuntoa, ja mitä satuttavampi ja halventavampi mukakuiskaus on, sitä suuremmaksi tyytyväisyydestä pensas kasvaa, kunnes lopulta poksahtaa ilkeyksistään.

Metsähattara

METSÄHATTARA, Karkkimaan pensaskasvi. Sitä esiintyy useimmin tummasuklaavuorten juurilla. Metsähattara kukkii myöhään syksyllä, jolloin pensas kasvattaa itselleen satojatuhansia pikkuruisia sokerimassakukkia, jotka yhdessä muodostuvat hattaraksi. Metsähattaran väritys vaihtelee sateenkaarenväreissä: vastakukkinut pensas on väriltään vaaleanpunainen, mutta väri muuttuu kevättä kohden tummansiniseksi. Kun appelsiiniviinikumiaurinko vihdoin valaisee keväällä Karkkimaan, tiputtaa metsähattara kukkansa. Jäljelle jää pelkkä varsi. Uudet varret kasvavat täyden sitruunakuun aikaan. Laktoositon ja gluteeniton.

Örkki

ÖRKKI, suurikokoinen laji, jonka keskimääräinen elinikä on sataviisikymmentä vuotta. Täysikasvuisen örkin pituus vaihtelee kahdesta metristä neljään metriin. Örkkien ihonväri taas vaihtelee sameanharmaasta loistavan vihreään. Örkit ja maahiset ovat keskenään kaukaisia lajisukulaisia, vaikka kumpikin laji kieltää moiset herjaukset vakaasti. Tiedeyhteisö ei yleensä pidä asiasta isoa meteliä, koska on hyvin kiintynyt fyysiseen terveyteensä.

Örkkien isot torahampaat ja jyhkeä leuka vaikeuttavat ihmiskielillä puhumista ja heidän omaa kieltään pidetäänkin yleisesti kokoelmana erilaisia murahduksia. Silti evoluutiosta johtuva kielen kehittymättömyys ei ole tehnyt örkeistä typeriä. On yleisessä tiedossa, että örkki kykenee laskemaan päässään äärimmäisellä tarkkuudella lentävän esineen lentoradan tai jykevien esineiden (kuten toisten örkkien) murtumispisteen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että örkit käyttävät huomattavaa matemaattista lahjakkuuttaan valikoivasti ainoastaan taistelutarkoituksiin. Onkin sanottu, ettei mikään laji ole niin sotaisa kuin örkit. 

Siitä huolimatta örkit osaavat käyttäytyä oman yhteisönsä sisällä hyvin rauhanomaisesti, heillä on aivan omat käyttäytymiskoodinsa, jonka mukaan he elävät. Eräät tiedemiehet ovat esittäneet, että monet örkkien kanssa käydyistä kiistoista olisi voitu välttää perehtymällä paremmin heidän kohteliaisuuskäytänteisiinsä.

Pahkiainen

PAHKIAINEN, pienikokoinen tuhoeläinten laji, jonka keskimääräinen elinikä vaihtelee viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen. Täysikasvuisen pahkiaisen pituus ja korkeus on noin kymmenen senttiä. Niillä on liskon ruumis ja neljä pientä töppöjalkaa, mutta linnun siivet ja nokka. Niiden suomut ovat väritykseltään ruskeita ja höyhenet valkoisia tai harmahtavia. 

Pahkiaisilla on ruskea nokka, joka on täynnä neulanteräviä hampaita. Nokka kykenee avautumaan jopa neljätoistasenttiseksi ja kykenisi siis syömään toisen pahkiaisen kokonaisena. Pahkiaiset eivät kuitenkaan turvaudu kannibalismiin kuin äärimmäisessä nälässä. Niiden pitkät kynnet ovat tylpät eivätkä siksi kelvollisia metsästykseen. 

Pahkiaiset ovat lajina hyvin yleisiä ja niitä saattaa löytää jokaisesta satamakaupungista, minne niitä houkuttaa helppo ruoka ja ihmisten jätteet. Ne metsästävät ruokaa laumoissa ja löytäessään vartioimattoman leipäpalan tai jäätelötötterön, ne hyökkäävät koko lauman voimin kohteensa kimppuun. Pahkiaiset ovat kuitenkin heikkoja olentoja, joiden vahvuus piilee saaliin yllättämisessä, voimassa ne häviävät jopa pienelle lapselle.

Vesikello

VESIKELLO, suuri kasvi, joka jatkaa kasvamista koko ikänsä. Pisin luonnosta löydetty vesikello on 382 metriä korkea. Monet puutarhurit jalostavat pienen pieniä bonsaikelloja, joista huolehtiminen on vain harvojen taitama laji. Silloin tällöin joku myös kasvattaa jättikokoisen vesikellon, mutta tätä tapahtuu harvemmin johtuen kasvin taipumuksesta kerätä ilmankosteutta siihen asti, että sen kello-osuus on ääriään myöten täynnä vettä. Kun keruu on saatettu loppuun, kasvi kaataa vedet maahan juuriensa päälle. Tätä suurta itsekastelun vaihetta seuraa nopea kasvukausi, jonka aikana vesikello kasvaa yhä suuremmaksi. Valitettavasti sen keräämät suuret vesimäärät usein hukuttavat sitä ympäröivät pienemmät kasvit ja siksi alue, jolla kasvaa vesikello, on yleensä kasvustoltaan hyvin karua. Elääkseen vesikello vaatii sademetsänympäristön, ilmankosteutta on oltava riittävästi tai kasvi kuihtuu nopeasti.

Maahinen

MAAHINEN, pienikokoinen laji, jonka keskimääräinen elinikä on kuusikymmentä vuotta. Täysikasvuisen maahisen pituus vaihtelee neljästäkymmenestä sentistä kahdeksaankymmeneen. Maahisten ihonväri vaihtelee vihreän eri sävyistä sinisen eri sävyihin. Heidän päänsä on muuhun ruumiiseen nähden iso ja heidän korvansa ovat erityisen valtavat, minkä takia maahisten kuulo on aivan erityisen hyvä. Heillä on isot torahampaat, vaikka maahiset syövätkin lihansa kypsytettyinä eivätkä suinkaan raakana. He ovat kokoonsa nähden hyvin voimakkaita ja kykenevät yksinään kantamaan itseään moninkertaisesti painavampia taakkoja kuten pianon ja naapurin hevosen. 

Maahiset ovat tunnettuja oveluudestaan ja viekkaudestaan, usein heidät yhdistetään uskomuksissa petollisuuteen ja rikoksiin, mutta mitään varsinaista maahisten omaa rikollisjärjestöä ei olla koskaan kyetty löytämään ja todistamaan syyllisiksi. Niin kuin maahiset itse sanovat: ”Ei se ole heidän vikansa jos he vain sattuvat löytämään kaikenlaista, mitä jotkut isot kaverit saattaisivat väittää varastetuksi.”

Tunnetilat

TUNNETILAT, niin ihmisillä kuin ketuillakin, hevosilla ja päästäisilläkin on pääkopassa erilaisia huoneita. Mitä monivivahteisempi persoona on, sitä useampi huone päästä löytyy. Jokainen huone sisältää yhden tunteen. Kun hevosta naurattaa, on hänen mielensä käytännössä iloisessa huoneessa. Jos tunnetilat ovat sekaisin, on ovia auki useampaan huoneeseen. Tunnetilasta toiseen voi olla vaikeaa siirtyä, jos esimerkiksi oliolla on jättimäinen hiuspehko tai ylisuuret pottuvarpaat, jolloin oven kautta kulkeminen hankaloituu. Jos kuitenkin olet kana, pystyt kulkemaan tunnetilasta toiseen vaivattomasti.

Kofeiinitabletti

KOFEIINITABLETTI, kolikon muotoinen ehkäisypilleri, joka sisältää nestemäistä kofeiinia. Kofeiini on ainetta, joka aiheuttaa pieniä sähköiskuja sydämeen ja saa sen näin tykyttämään nopeammin. Reaktio estää Nukkumatin tunkeutumisen sydämeen, koska sähköiskut ovat sille hengenvaarallisia. Kofeiinitabletti siis ehkäisee nukahtamista, jonka Nukumatti rutiininomaisesti päivittäin aiheuttaa. Jos Nukkumatin nuppi on sekaisin ja se yrittää saada olennon nukahtamaan pitkin päivää, älä kuitenkaan ota yliannostusta kofeiinitableista. Silloin joutuu ylikierroksille ja pää posahtaa.

Punastumispippurisuihke

PUNAPIPPURISUIHKE on  1700-luvulla kehitetty ihmelääke viskihikotteluun ja voilà olet niin juoponpunainen. Taikasana on itsesi maustaminen ja tuoksuttaminen herkullisen punaiseksi ja suosiosi on taattu. Osta tavarataloista, vaikka Tokmannilta, saatavilla vain helmikuussa karkauspäivinä, eli joka neljäs vuosi.

Surupäivittäjä

SURUPÄIVITTÄJÄ, tyyppi, joka asuu savupiipussa. Eri tavalla tosin kuin joulupukki jouluaikaan. Surupäivittäjä itkee ilosta, että olipas kaunis loppu Sound of the music-musikaalissa.  Pakene, jos hän alkaa kiljumaan Ritariässän tai Ihmemies MacGyverin tunnusmelodioita. Surupäivittäjän tunnuslause on: "Itken tai laulan, mutta perhana mähän osaan itkeä!"

Sinisilmäallergia

SINISILMÄALLERGIA, ilmiö, joka saa ihmisolennon kukkimaan, korvistakin kasvaa ruusuja, kun hän kohtaa unelmien kauneimman sinisilmäisyydellä varustetun olennon oli sitten kyseessä susi tai kissa.  Voidaan ymmärtää myös liiallisena naiivien ihmisten lähestymistilanteiden paniikkihäiriönä. Yleensä ilmenee keskiyöllä syntyneillä pankkirosvoilla ja countrylauluun rakastuneilla kulkureilla. Täsmälääkkeenä toimii  dementia tai mustasukkaisuuskohtaukset ilman syytä. Huolestu vain hätätilanteessa, eli aina joka toinen varttitunti. Soita lääkäriin mikäli huomaat unelmoivasi  vaaleanpunaisista balleerinakengistä, jotka osaavat tanssia ilmassa steppiä ja huutavat "hallelujah!"

Kevätvuosihulluus

KEVÄTVUOSIHULLUUS, sopulien massamuutto Keski-Euroopasta Afrikan savanneille. Ilmiötä esiintyy kiinalaisen horoskooppikalenterin mukaan vain silloin kun on rotan vuosi menossa. Se ilmenee muun muassa maanjäristyksinä ja levittää ihmisissä kevätvuosihulluustautia, joka tarkoittaa, että ihmiset haluavat leikkiä romanttisen komedian päätähtiä, jotka ovat juuttuneet vessaan itkemään kiduttavalla suloisuudella.

Sarjakukittaja

SARJAKUKITTAJA, piilottelee kukkapuska kädessä ja pilke silmäkulmassa mieluiten nurkkien ja kulmien takana, mutta mikä vain näköeste kelpaa hätätilanteessa. Hän väijyy kohdetta, uhria tai saalista paikallaan malttamattomana hytkyen. Tuolle ihmiselle antaisin orvokin, ja tuolle orkidean. Tuolle ehkä kimpun kissankelloja ja hyi helvetti, tuolle pelkän ruusunvarren, hän tuumii arvioiden päivän valikoimaa. Saalisuhrikohteiden määrä on valtaisa. Ketkä kaikki sitä tänään valitsisi? Tuonko, jolla on hieno donitsinuttura, vai ehkäpä tuon alamaailman goottikuningattaren. Ei, goottikuningatar se ei voi olla, minulla ei ole tarpeeksi mustia ruusuja mukana takkini vuoriin piilotettuina. Ehkäpä kukitan jokaisen vastaantulijan? Tuo se on! Tuolla se menee!

Ponnahdan onnekasparkaraukan eteen ja työnnän kimpun sekalaisia kukkia hänen naamalleen, sillä päätin spontaanin kukkavalinnan olevan paras. ”Sinulle neiti tarjoan kesän kauneimman kukkasen, olethan sellainen itsekin!” julistan ja ojennan keltaisen narsissin naiselle, mutta ei hän ehdi edes hölmistyneenä kiittää, kun näen jo seuraavan kohteeni ja ponnahdan muualle. Kukitan kaksitoista seuraavaa vastaantulijaa sukupuolesta huolimatta ja imeliä iskulauseita jaellen. Yksi karvaisimmista miehistä jää kiukkuisena tuijottamaan perääni, kun sysään hänelle hileillä koristellun sinisen ruusun. Väläytän hurmaavimman hymyni hänen suuntaansa ennen kuin jatkan matkaa, mutta huikkaan vielä perään: ”Älä välitä, vaikka se onkin vähän verinen. Se vain kuvastaa tunteideni syvää paloa sinua kohtaan!”

Sarjakukittajat ovat erittäin omalaatuisia yksilöitä. Jotkut ovat aggressiivisia, toiset imelän flirttailevia ja jotkut röyhkeitä mutta silti punastelevia. Vain joka viides tapaa saada joko nyrkistä tai käsilaukusta päähänsä. Ammatin hasardit ovat laajalti tunnetut.